Tavoitteena tehdä lietteestä laatutuote

Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja monenlaisiin haasteisiin kuten omavaraisuuden parantamiseen, kierrätysasteen nostoon sekä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Kiertotalouden periaatteen mukaisesti materiaali kiertää eikä niin sanottuja neitseellisiä raaka-aineita tarvita enää niin paljoa luonnosta. Esimerkiksi muovien ja muiden hyödyntämiskelpoisten jätteiden kierrätys takaisin materiaaleiksi on jo tuttua puuhaa, mutta kiertotalous koskettaa myös maa- ja metsätaloutta ja varsinkin niissä tarvittavia ravinteita.  

Kansallisen ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman tavoitteena on edistää muun muassa lannan ja puhdistamolietteen prosessointia siten, että niistä saadaan maataloudelle välttämiä ravinteita talteen ja jatkojalostetuksi esimerkiksi orgaanisiksi lannoitevalmisteiksi. Tämän lisäksi kiertotaloutta ja ravinteiden kierrätystä pyritään edistämään monin eri tavoin Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. 

Jäteveden puhdistamon lietteen ravinteet kiertoon (LieRaKi) -hanke on selvittänyt jätevedenpuhdistamolietteiden ravinteiden saattamista takaisin kiertoon useiden erilaisten tutkimusten myötä vuosien 2022 ja 2023 aikana. Hankkeen toteuttaja, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta, on saanut hankkeelle rahoituksen yhdyskuntien ravinteiden kierrätyksen ja talteenoton hankkeiden avustushausta Ympäristöministeriöltä.  

Hankkeessa on tutkittu paikallisten lietteiden sekä erilliskerätyn biojätteen mikromuovimääriä, patogeenejä sekä biokaasupotentiaaleja. Tutkimuksen kohteena on ollut myös tuhkan hyödyntäminen muun muassa lietteen hygienisoinnissa. Tutkimuksien toteutuksessa on tehty yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa. Tutkimustulokset ovat lupaavia, sillä lainsäädännön asettamat raja-arvot mm. mikromuovien määrälle alittuvat kaikissa ravinnepitoisissa jakeissa.  

Hankkeen päätavoitteena on luoda kompostimullan tilalle kiertotalouden ja vihreän kasvun strategiaan paremmin soveltuva tuote. Tässä uudessa tuotteessa olisi lietteen ravinteet paremmin tallessa ja kompostimultaan verrattuna ravinteet olisivat paremmin kohdekasvien hyödynnettävissä lannoitekäytössä. EVO tulee hyödyntämään hankkeessa tuotettua tietoa prosessiensa parantamiseen, mutta tiedot tullaan julkistamaan soveltuvilta osin tieteellisissä ja teknillisissä julkaisuissa, jotta niitä voidaan hyödyntää kansallisesti myös muiden toimijoiden puolesta.  

”Lainsäädäntö puhdistamolietteiden osalta elää vielä murroksessa. EU tasolla päivitetään yhdyskuntajätevesidirektiivi (UWWTD), joka todennäköisesti tuo tullessaan vaatimuksia ravinteiden talteenotolle sekä mahdollisesti myös energian talteenotolle. Nyt teemme tutkimusta ja kartoitamme eri vaihtoehtoja jo etupainotteisesti” toteaa Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Mika Mankinen. 

Mikäli hankkeen tavoite toteutuu ja lietteestä saadaan tuotettua joko yhtä tai useampaa ravinne- ja lannoitetuotetta, on siitä monialaisesti hyötyjä myös paikallisesti. Ravinteiden osalta paikallinen omavaraisuusaste kasvaa ja lietteiden kuljettamisesta aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä päästään eroon. Tuontilannoitteiden ja -ravinteiden hinnat ovat nousseet viime vuosien aikana roimasti ja maa- ja metsätaloudella on varmasti tilausta laadukkaalle, paikalliselle ja edullisemmalle vaihtoehdolle.