Kuusamoon valmistuu 24 metriä korkea vesilieriö, kuin termospullo, jota käytetään kaukolämmön energiavarastona. Lieriön halkaisija on yksitoista metriä. Sillä leikataan kalliita kulutushuippuja.
– Lämpöakkua voidaan ladata halvan sähkön tunteina silloin kun kaukolämmön tuottaminen sähköllä on edullista ja hyödyntää varaston kapasiteettia kulutushuippuina, sanoo Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta EVO:n toimitusjohtaja Mika Mankinen.
– Talvisin kaukolämmön kulutuspiikki on kello 7.30-9.00 kun kuusamolaiset ovat aamutoimissa ja käyvät suihkussa, Mankinen sanoo.
– Kaiken toiminnan tavoitteena on pitää osakkaille tuotettavan kaukolämmön hinta mahdollisimman edullisena. 2030-luvulla kaukolämmön tuotanto on siirtymässä lähes täysin purun ja hakkeen sijasta polttamisesta vapaaseen tuotantoon muun muassa sähköön. Sitä varten sijoitimme sähkökattilan rakentamiseen, Mankinen kertoo.
Suurin sysäys siihen oli Ukrainan sota ja Venäjän energiapuun tuonnin tyrehtyminen.
– Energiapuun hinta nousi EVO:lle pahimmillaan jopa 300 prosenttia. Se oli vakava paikka monille kaukolämpöyhtiöille. Lisäksi Suomi oli samanaikaisesti luopunut hallituksen omalla päätöksellä turpeen energiakäytöstä ympäristösyistä, Mankinen sanoo.
Kaukolämmön hinta keskustaajamassa alittaa valtakunnallisen keskiarvon
Kuusamon keskustaajamaan jaettava kaukolämpö, 91,10 euroa megawattitunnilta, on hinnaltaan maan keskiarvon alapuolella. Koko Suomen kaukolämpöenergian keskihinta on 92,47 euroa megawattitunnilta.
Sen sijaan EVO:n Rukalle toimittama kaukolämpö maksaa 114,72 euroa megawattitunnilta, Kittilän Levillä Adven Oy:n toimittamana se maksaa 104,11 euroa megawattitunnilta ja Kemijärven Kaukolämpö Oy Suomulla 111,52 euroa megawattitunnilta. Koillismaan kallein kaukolämpö on Pudasjärven Lämpö Oy:llä, 121,90 euroa megawattitunnilta.
Tiedot käyvät ilmi tänä keväänä tehdystä selvityksestä.
Suomessa kaukolämmön tuotannosta vastaa useassa kunnassa ja kaupungissa paikallinen energiayhtiö. Sen sijaan Kuusamossa vesi- ja lämpöhuoltopalveluita tuottaa asiakkaiden yhteisesti omistama Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta (EVO).
Kuusamon osuuskuntamalli on poikkeuksellisen laaja Suomen mittakaavassa
Osuuskuntamallista johtuen Kuusamossa kaukolämpöön kytkettyjen vapaa-ajan asuntojen, omakoti- ja rivitalojen, kerrostalojen sekä julkisten rakennusten suhteellinen osuus on Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen korkea.
– Kuusamossa on myös totuttu siihen, että kaukolämpö on edullista eikä osuuskuntamallista johtuen energian hinnalla ole kerrytetty varoja kunnan kassaan kuten monesti on ollut tapana. Kuusamon kaupunki on yksi osuuskunnan jäsenistä, Mankinen kertoo.
Kaukolämmön hintapaineiden vuoksi Kuusamossa on meneillään 14 miljoonaa euroa maksava laaja energiainvestointi Mäntyselän teollisuusalueella, keskuspuhdistamon naapurissa.
Talveen mennessä 24 metriä korkea vesilieriö on täysin valmis. Lisäksi samalle tontille valmistuu kaksi sähkövarastoa, josta myydään Fingridille valtakunnan verkkoon säätöenergia, silloin kun sähkön kulutus on Suomessa suuri.
Fingrid ylläpitää Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa
Fingridin ylläpitämään sähkönsiirron kantaverkkoon on tähän mennessä liitetty muun muassa kunnallisten energiayhtiöiden ja yksityisten yhtiöiden omistamia sähkövarastoja yli 300 kappaletta. Niiden yhteenlaskettu teho on jo noin 1500 megawattia.
– Tämä teho tarkoittaa sitä, että sähkövarastoista voisi purkaa hetkellisesti tehoa mikä on kolme kertaa suurempi kuin koko Tampereen kaupungin huippukulutus, kertoo Fingridin kantaverkkopalvelujen asiakkuuspäällikkö Laura Ihamäki.
Tampereen Energia kirjasi historiansa suurimman kulutushuipun 505 megawattia 8.1. 2026 kello 17.
Sähkövarastojen teho on Ihamäen mukaan noin kymmenen prosenttia koko Suomen huipputehosta.
– Näille sähkön reservimarkkinoille siirtyminen on luonteva askel Kuusamon energiantuotannon sähköistymisessä, Mankinen sanoo. Innovatiivisena johtajana hän on halunnut kehittää osuuskuntaa etujoukoissa.
Oulun liepeillä Kiimingissä lukion käynyt 59-vuotias Mika Mankinen valmistui diplomi-insinööriksi Helsingin Otaniemestä.
Hän on toiminut EVO:n johdossa vuoden 2018 alusta lähtien. Sitä ennen hän työskenteli Kuusamon kaupungin yhdyskuntajohtajana 13 vuotta.
Reservimarkkinoilta saatavat tulot ja kustannussäästöt pienentävät Mankisen mukaan myös osuuskunnan jäsenten kaukolämpölaskua.
– Laitokset, joilla on lämpö- ja sähköakkuja voivat saada reservimarkkinoilta huomattavaa tuloa ja kustannussäästöjä, vahvistaa Adven Oy:n asiakkuuspäällikkö Arto Liikanen.
Energia- ja suunnitteluosaamista Adven Oy:ltä
Adven toteuttaa Mäntyselän energiakeskittymän EVO:lle leasing-periaatteella, jolloin osuuskunnan ei tarvitse sijoittaa siihen omaa pääomaa.
– Kuusamolaiset olivat edelläkävijöitä Adven-yhteistyössä. Mielestäni kunnissa ei kannata sijoittaa kaikkia vähäisiä varoja energiahankkeisiin. Yhteistyöllä saavutetaan parempi lopputulos, Liikanen kertoo.
Adven Oy:n juuret ovat Nesteen vuonna 1983 perustamassa Neste Lämpö Oy:ssä, joka tuotti teollisuudelle höyryä ja lämpöä etäohjatusti polttoöljystä.
Adven syntyi, kun Fortum myi tytäryhtiönsä Fortum Energiaratkaisut Oy:n ruotsalaiselle sijoitusyhtiö EQT:lle vuonna 2012. Nykyisin Advenin omistaa Värmevärden-konserni, joka on Ruotsin johtava kaukolämpöverkkojen operaattori.
Advenin pääkonttori on silti Vantaalla. Ulkomailla se toimii Hollannissa, Latviassa, Norjassa, Ruotsissa ja Virossa. Yhtiöllä on yhteensä 350 sijaintipaikkaa ja liki 600 työntekijää.
– Saimme Advenilta heidän energia- ja suunnitteluosaamista, jota tarvitaan jatkossa muun muassa reservimarkkinoiden hoidossa. EVO:lla on suhteellisen pieni ja tehokas reilu 30 hengen organisaatio, jota ei silti haluttu kasvattaa. Olisimme toki voineet investoida lämpövarastoihin yksinkin ilman Adven-yhteistyötä, mutta osuuskunnan taloutta rasittavat tuntuvat, takavuosien jätevesi-investoinnit, Mankinen sanoo.
EVO huolehtii Kuusamon kaupungissa ja Rukan matkailualueella puhtaan veden jakelusta ja jäteveden puhdistamisesta.
EVO on investoinut jäteveden puhdistukseen viimeisen kymmenen aikana yhteensä 25 miljoonaa euroa.
Uusin, vuonna 2021 valmistunut Mäntyselän keskuspuhdistamo maksoi noin 16 miljoonaa euroa. Se sijaitsee Oulutien varressa parin kilometrin päässä kaupungin keskustasta länteen. Alue tunnetaan nykyisin myös Bio- ja kiertotalousalue Kuubiona.
Puhdistamo on miltei hajuton. Jätevesi kiertää puhdistamon suljetussa prosessissa. Puhdistuksen jälkeen rehevöittävää fosforia saa olla vedessä enintään 0,25 milligrammaa litrassa. Lisäksi alapuoliseen Torankijärveen saa päästää fosforia enintään 150 kiloa vuodessa.
Vuonna 2016 valmistunut Rukan jätevedenpuhdistamo lähellä Kitkajärveä maksoi kymmenenmiljoonaa euroa. Se käsittelee pääasiassa matkailukeskuksen jätevesiä noin 250 000 kuutiota vuodessa.
Takavuosina Kitkajärveä uhannut rehevöityminen on saatu ehkäistyä. Kuusamon järvialueilla panostetaan kalastusmatkailuun. Kitkajärven tärkein uistelusaalis on nykyisin taimen.
Rukan puhdistamolle haetaan uutta ympäristölupaa
Rukan jätevedenpuhdistamolle asetettiin aikanaan Suomen tiukimmat lupaehdot muun muassa typen ja fosforin osalta. Raja-arvoja ei ole ylitetty.
– Sen toimintaolosuhteet ovat erittäin vaativat kylmien jätevesien ja lomasesongin suurten kuormitusvaihteluiden vuoksi, Mankinen kertoo.
EVO joutuu Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kuitenkin hakemaan uutta ympäristölupaa Rukan jätevedenpuhdistamolle vuonna 2013 myönnetyn luvan tilalle, koska puhdistamosta on valitettu.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi tuolloin luvan puhdistettujen jätevesien johtamisen pintavalutuskentän kautta Kesäjokeen.
Uuden luvan hakeminen tulee asiantuntijaselvityksineen ja oikeuskäsittelyineen Mankisen mukaan kaikille kalliiksi.
– Olisin ymmärtänyt uuden lupaprosessin, jos aiemmin asetettuihin tiukkiin lupaehtoihin ei olisi ylletty, mutta näin ei ole käynyt. Rukan laitos on toiminut erinomaisesti, hän vakuuttaa.
Menetelmäksi valittiin aikoinaan kantoaineprosessi, jossa vettä puhdistava bakteerikasvusto on kiinnittynyt kolikoin kokoisiin kappaleisiin eli kantoaineisiin.
Ruka oli Suomen ensimmäinen näin toimiva puhdistamo.
Lietteen ravinteet kiertoon paikallisesti
EVO on pitkää tutkinut jätevedenpuhdistuksessa syntyvän lietteen hyödyntämistä, joka edistäisi paikallista kiertotaloutta.
Toistaiseksi jätevesiliete kuljetetaan Puolangan biokaasulaitokselle, jossa siitä tehdään biokaasua. Laitoksesta vastaa Honkainfra Oy.
– Emme ole saanet ympäristöministeriöltä lupaa käyttää yhdyskuntalietettä metsälannoitteena, vaikka oikein tuhkalla ja turpeella hygienisoitu liete ei sisällä tutkimusten mukaan raskasmetalleja, muoveja eikä taudinaiheuttajia, Mankinen sanoo.
Lietteestä ja tuhkasta olisi ”leivottu” rakeita, metsälannoitteeksi.
Nykylainsäädäntö sallii hygienisoidun jätevesilietteen levittämisen pelloille, mutta ei metsään. Sen pelätään päätyvän muun muassa sieniin.
Tutkimuksia on tehty korkeakoulujen ja EVO:n yhteisessä LieRaki-projektissa.
Teksti: Tapio Mainio
