Skip to main content

Vikapäivystys
24/7

020 741 49 29

Asiakaspalvelu
ja laskutus
020 741 4900

Toimisto
Erauspojantie 3
93600 Kuusamo

Kaukolämmön hintaan vaikuttavat monet tekijät

Tämän vuoden tammikuu oli pitkästä aikaa talvisen kylmä. Keskilämpötila oli -14,7 astetta. Vuoden 2023 tammikuun keskilämpötila oli -6,2 astetta. Tammikuu ja kuluvan helmikuun alun varsin kylmä jakso on luonnollisesti asiakkaillamme tuntunut kohonneina lämmityskustannuksina, joihin osaltaan vaikuttivat 1.1.2024 voimaan tulleet uudet hinnat perus- ja energiamaksuun.

Kuusamo lämpenee pääsääntöisesti fossiilivapailla polttoaineilla

EVO käyttää polttoaineena Kirkonkylän kaukolämmön tuotannossa pääasiassa energiarangasta haketettua puuta, sahanpurua ja -kuorta. Tropiikin alueella sijaitseva pellettilämpölaitos käyttää polttoaineena puupellettiä. Turvetta käytetään tukipolttoaineena ja sen osuus vuonna 2023 oli noin 15 %. Rukan kaukolämmön polttoaineena on pääasiassa hake, sahanpuru ja kuori. Turvetta ei Rukalla käytetä. Kevyttä polttoöljyä käytetään sekä Kirkonkylällä että Rukalla ainoastaan silloin kuin puuhun ja turpeeseen perustuva tuotantokapasiteetti loppuu. Kirkonkylällä tämä yleensä toteutuu noin -25 astetta kylmemmällä säällä.

Kylmästä alkuvuodesta johtuen on Kirkonkylän lämpölaitosten kaukolämmön tuotannon polttoainejakauma ollut haketta 30 %, sahanpurua 30 % ja turvetta 30 %. Loput energiat tuotettiin pelletillä ja ostamalla energiaa Leppäkosken Lämmöltä sekä viimesijaisesti öljyllä.

Polttoaineiden hinnat eivät ole yksioikoisia

Kevyt polttoöljy on teollisessa kaukolämmön tuotannossa ylivertaisen kallista. Se on kustannuksiltaan puuperäisiin polttoaineisiin verrattuna noin kuusi ja puolikertainen. Tämä johtuu siitä, että EVO on päästökaupan piirissä, eli fossiilisia polttoaineita poltettaessa joudutaan myös maksamaan hiilidioksidipäästöistä. Pelkästään päästökauppa lisää kevyellä poltto öljyllä tuotetun kaukolämmön hintaa noin 15 %. Yksityistalouksien öljyn käyttö ei ole päästökaupan piirissä.

Myös turve on öljyn tavoin päästökaupan piirissä. Sinällään turve on tällä hetkellä edullisin polttoaine, mutta turveveron ja päästökaupan myötä on se hinnaltaan kaksinkertainen hakkeeseen, sahanpuruun ja kuoreen verrattuna. Pelletti ei kuulu päästökaupan piiriin, mutta tuotantokustannustensa johdosta myös se on hinnaltaan kaksinkertainen muihin puuperäisiin polttoaineisiin verrattuna.

Kattiloissa ei voi polttaa mitä tahansa

Hinnan lisäksi polttoainevalintoihin vaikuttavat lämmontuotantokattiloiden ominaisuudet. Polttoaineseossuhteet valikoidaan hyvin tarkoin, jotta kattilan lämpötilat saataisiin pidettyä optimaalisina ilman vaaraa ylikuumenemisesta. Kuluvana talvena haasteita on aiheuttanut sahanpurun saatavuus. Sahanpurulla on hienojakeisena polttoaineena viilentävä vaikutus kattilaan, jolloin haketta voidaan polttaa enemmän ilman kuumenemisongelmia. Turvetta poltettaessa tätä jäähtymistä ei tapahdu samalla tavoin, jolloin myös hakkeen määrää joudutaan vähentämään. 

Kesätyöhaku 2024 on auki!

EVO tarjoaa vuosittain monipuolisia, palkallisia kesätyöpaikkoja koko ajan kehittyvällä alalla.

Evolla on tehtäviä aina verkostorakentamisesta vesi- ja lämpöhuoltoon. Tänä vuonna palkkaamme kesätyöntekijöitä 5 tehtävään. Meillä pääset oppimaan tärkeitä taitoja työelämää varten merkityksellisen työn parissa. Huomioithan, että mikäli haet kesätöitä lämpöhuollon puolelta, tulee sinun olla alan opiskelija ammattiopistosta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta.

Tarjoamme sinulle:

  • mielenkiintoisen ja vaihtelevan työn
  • kattavan perehdytyksen
  • mukavan ja ammattitaitoisen työyhteisön

Kesätyö on palkallista kokoaikatyötä. Jätä hakemus alla 26.2.2024 mennessä osoitteessa: https://kuusamonevo.fi/kesatyo/

Lue lisää kesätöistä EVO:lla:

Jäätyminen uhkaa vesijärjestelmiä pitkillä pakkasjaksoilla

Pitkään jatkuneet pakkaset ovat aiheuttaneet kiinteistöissä vesijärjestelmien sisäpuolisia jäätymisiä. Suurimmaksi syyksi on ilmennyt lämmönjako/ teknisten tilojen tuuletukset tai auki jääneet ovet jotka joka jäädyttävät vesimittarit ja käyttövesiputkistot.

Jäätyminen voi aiheuttaa suuren vahingon kiinteistölle.

Paras tapa välttää nämä ongelmat on ennakointi. On hyvä tarkistaa tilat ennen pakkasia että lämmitykset ovat päällä ja tuuletukset säädetty ”talviasentoon”. Tämä koskee myöskin kaukolämmössä olevia kiinteistöjä.

Mikäli jäätyminen kuitenkin pääsee tapahtumaan niin on hyvä muistaa muutama seikka:

  • Älä sulata jäätynyttä johtoa tai vesimittaria itse. Sulattamiseen kannattaa aina käyttää asennusliikettä!
  • Jos mahdollista, sulje vesimittarin molemmin puolin olevat vesimittariventtiilit.
  • Soita EVO:n päivystysnumeroon 0207414929 (24h) mikäli vesimittari on jäätynyt tai tarvitset veden talohaaran sulkua.

Mikäli jäätyminen on jokavuotinen riesa, niin korjaavat toimenpiteen kannattaa tehdä hyvissä ajoin. Lisäeritykset, saattolämmitykset ja esimerkiksi veden juoksutus pahimpien pakkasjaksojen aikaan voi estää jäätymisen.

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta (EVO) tarkistaa hinnoitteluaan 1.1.2024 alkaen

Hyvä asiakkaamme,

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta (EVO) tarkistaa hinnoitteluaan 1.1.2024 alkaen.

Energiantuotannon raaka-aineiden ja erityisesti polttoaineiden (metsäbiomassa) kustannukset ovat edelleen jatkaneet nousuaan. Keskeisimmän polttoaineen, sahanpurun hinta nousi 1.9.2023 alkaneelle lämmityskaudelle noin 40%. Pidättäydyimme kuitenkin hinnankorotuksista kesken vuoden 2023 toivoen, että ylikuumentunut tilanne olisi hetkellinen ja loppuvuoden 2023 aikana tilanne rauhoittuisi ja voitaisiin palata aiemmalle hintatasolle. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, jonka vuoksi joudumme tarkistamaan kaukolämmön hinnoittelua 1.1.2024 alkaen. Sahateollisuuden näkymät tulevan talven osalta ovat epävarmat, ja tämän takia joudumme korvaamaan pääpolttoaineena käytettyä sahanpurua turpeella ja hakkeella. Tämä lisää polttoainekustannuksia kaukolämmön tuotannossa.

Myös vesi- viemäri- ja kaukolämpöverkostojen saneeraus ja kunnossapito ovat verkostorakentamisen ohella iso osa EVOn palvelukokonaisuutta. Näihin liittyvät materiaali ja rakentamiskustannukset ovat nousseet merkittävästi. Viime vuosien investoinnit erityisesti jätevedenpuhdistamoiden osalta ovat myös tuoneet lisäkustannuksia jätevedenkäsittelyyn. Uusien laitosten poistokustannukset ovat suuret, mutta investoinneilla on turvattu laadukas puhdistusprosessi pitkälle tulevaisuuteen. EVOn tavoitteena on, että poistokustannusten vaikutus kuluttajahintoihin saadaan minimoitua.

Asiakaskirje ja hinnasto luettavissa kokonaisuudessaan täällä. Asiakaskirje ja uusi hinnasto on annettu postin kuljetettavaksi 24.11.2023.

EVO tutkii ja kehittää- LieRaKi-hanke edistää paikallista kiertotaloutta 

Jäteveden puhdistamon lietteen ravinteet kiertoon (LieRaKi) -hanke on selvittänyt jätevedenpuhdistamolietteiden ravinteiden saattamista takaisin kiertoon useiden erilaisten tutkimusten myötä vuosien 2022 ja 2023 aikana. Hankkeen toteuttaja, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta, on saanut hankkeelle rahoituksen yhdyskuntien ravinteiden kierrätyksen ja talteenoton hankkeiden avustushausta Ympäristöministeriöltä.  

Hankkeessa on tutkittu paikallisten lietteiden sekä erilliskerätyn biojätteen mikromuovimääriä, patogeenejä sekä biokaasupotentiaaleja. Tutkimuksen kohteena on ollut myös tuhkan hyödyntäminen muun muassa lietteen hygienisoinnissa. Tutkimuksien toteutuksessa on tehty yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa. Tutkimustulokset ovat lupaavia, sillä lainsäädännön asettamat raja-arvot mm. mikromuovien määrälle alittuvat kaikissa ravinnepitoisissa jakeissa.   

“LieRaki-tutkimuksessa selvitetään myös paikallisesti syntyvien lietteiden ja puutuhkan käyttöä sellaisenaan lannoitteessa, jolloin lietteessä oleva hiili, ravinteet ja hivenaineet saadaan täysimääräisesti metsään tinkimättä kuitenkaan lopputuotteen turvallisuudesta. Tutkimuksessa lietteiden ja lopputuotelannoitteen hygieenisyys varmistetaan ensisijaisesti pH:n nostolla ja tarvittaessa lietteiden lämpökäsittelyllä” Aalto yliopiston prosessiteollisuuden ja ympäristötekniikan professori Olli Dahl kommentoi. 

Hankkeen päätavoitteena on luoda kompostimullan tilalle kiertotalouden ja vihreän kasvun strategiaan paremmin soveltuva tuote. Tässä uudessa tuotteessa olisi lietteen ravinteet paremmin tallessa ja kompostimultaan verrattuna ravinteet olisivat paremmin kohdekasvien hyödynnettävissä lannoitekäytössä. EVO tulee hyödyntämään hankkeessa tuotettua tietoa prosessiensa parantamiseen, mutta tiedot tullaan julkistamaan soveltuvilta osin tieteellisissä ja teknillisissä julkaisuissa, jotta niitä voidaan hyödyntää kansallisesti myös muiden toimijoiden puolesta.   

”Lainsäädäntö puhdistamolietteiden osalta elää vielä murroksessa. EU tasolla päivitetään yhdyskuntajätevesidirektiivi (UWWTD), joka todennäköisesti tuo tullessaan vaatimuksia ravinteiden talteenotolle sekä mahdollisesti myös energian talteenotolle. Nyt teemme tutkimusta ja kartoitamme eri vaihtoehtoja jo etupainotteisesti” toteaa Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Mika Mankinen.  

Päästöt pienemmiksi 

Mikäli hankkeen tavoite toteutuu ja lietteestä saadaan tuotettua joko yhtä tai useampaa ravinne- ja lannoitetuotetta, on siitä monialaisesti hyötyjä myös paikallisesti. Ravinteiden osalta paikallinen omavaraisuusaste kasvaa ja lietteiden kuljettamisesta aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä päästään eroon. Tuontilannoitteiden ja -ravinteiden hinnat ovat nousseet viime vuosien aikana roimasti ja maa- ja metsätaloudella on varmasti tilausta laadukkaalle, paikalliselle ja edullisemmalle vaihtoehdolle.  

Professori Olli Dahl kommentoi kierrätyslannoitteiden mahdollisuuksia tulevaisuudessa: ”Kun lainsäädäntö selkiää, niin kierrätyslannoitteille on olemassa kohteet jo paikallisissa metsissä ja niiden kasvun lisäämisessä. Hiilijalanjälki kierrätyslannoitteissa on yleisesti 80–90 % pienempi, kuin vastaavissa neitseellisissä lannoitteissa, joten myös ilmastohyödytkin ovat kiistattomat.” 

LieRaKi-hankkeen tuoreimmassa valmistuneessa tutkimuksessa tarkasteltiin eri lähteistä kerätyn jätevesilietteen sekä siihen sekoitetun erilliskerätyn biojätteen soveltuvuutta kierrätyslannoitteen raaka-aineeksi. Tutkimuksessa keskityttiin kartoittamaan, kuinka tuhka soveltuu raaka-aineen kemialliseen hygienisointiin. Tutkimuksen tärkein havainto olikin, että 50 % tuhkaa jätevesilietesekoitteen tuorepainosta (pH 10,7) rajoittaa useimpien taudinaiheuttajien kasvua. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan verkkosivuillamme. 

Ohjelmapäällikkö Riikka Malila Ympäristöministeriöstä kommentoi: ”EU:n ja kansalliseen lannoitelainsäädäntöön tehdyt muutokset tukevat kierrätyslannoitteiden käyttöä etenkin maataloudessa ja viherrakentamisessa. EU:n lannoitevalmisteasetus rajaa jätevesiperäisten lannoitevalmisteiden käytön EU-lannoitteena tiettyihin pitkälle jalostettuihin tuotteisiin, mutta kansallisesti uusi lannoitevalmisteasetuksen ehdotus on mahdollistamassa niiden käyttöä osin jopa aiempaa laajemmin. Esimerkiksi jätevesilietteen polton tuhkan metsäkäyttö ja pyrolyysikäsittelyllä tuotetun hiilen lannoitevalmistekäyttö voisivat olla jatkossa mahdollisia.     

Jätevesiperäisten lannoitevalmisteiden kohdalla suuntaus on ollut tuottaa yhä laadukkaampia, korkeamman jalostusasteen tuotteita, mutta ajurina on ollut enemmän imago- kuin lainsäädännölliset syyt. Jätevesistä ja -lietteistä tuotettujen kierrätysravinteiden ja -lannoitevalmisteiden kohdalla nykyistä lainsäädäntöä tiukemmat laatukriteerit voisivat paremmin tukea niiden käytön hyväksymistä ja turvallista hyödyntämistä. Yksi keino voisi olla esimerkiksi jätelainsäädännön nojalla annettavat ei enää jätettä –asetukset (EEJ). Orgaanisten kierrätyslannoitevalmisteiden metsälannoituskäyttö on edelleen varsin rajallista ja tämän hetken tiedon mukaan uuden lannoitevalmisteasetuksen luonnoksen perusteella metsässä käytettävä lannoitevalmiste ei jatkossakaan saa sisältää jätteiksi luokiteltavia ainesosia, lukuun ottamatta tuhkia ja kuonia.

On tärkeää löytää kestäviä ja samalla kustannus- ja resurssitehokkaita sekä alueelliset olosuhteet huomioivia ratkaisuja jätevesilietteiden ja niiden sisältämien ravinteiden hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Tätä on tehty mm. Kuusamon EVO:n Lieraki-hankkeessa, jossa mietitään alueellisia ratkaisuja jätevesilietteen ravinteiden hyödyntämiseen yhdessä energiantuotannossa syntyvän puuperäisen tuhkan kanssa.”

Tutustu LieRaKi-hankkeen raporttiin kokonaisuudessaan täällä.

Kuusamon EVO ja kaupunki yhdessä kohti vastuullisempia kisoja 

Ruka Nordicin ympäristövaikutuksia kompensoidaan tänä vuonna uudella tavalla – kaupunki hankkii Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalta luonnonmukaista tuhkaraetta metsiensä lannoittamiseen. Kuusamon kaupungin turveperäisiä metsiä lannoitetaan tuhkarakeella yhteensä 50 hehtaaria.  

Kuusamon EVOn toimitusjohtaja Mika Mankinen kertoo, että tuhkarakeen käyttäminen Kuusamon metsissä on paikallista kiertotaloutta parhaimmillaan: ”EVO tuottaa kaukolämpöä pääsääntöisesti paikallisilla biopolttoaineilla, kuten sahojen sivuvirroista syntyvällä purulla sekä paikallisella energiapuuhakkeella. Kaukolämmöntuotannossa syntyvä tuhka rakeistetaan ja siitä saadaan korkealaatuinen tuote metsän lannoitukseen.” Lannoittamalla metsää tuhkarakeella saadaan myös hyöty kiertoon – ilman rakeistusta ravinteet menisivät hukkaan.  

Metsän lannoittaminen tuhkarakeella voi lisätä puuston kasvua Koillismaalla keskimäärin kolmesta neljään kiintokuutiometriä hehtaarilla vuosittain, sopivilla kasvupaikoilla. Ravinteista riippuen lannoituksen vaikutus kestää noin 30–40 vuoden ajan ja yksi kiintokuutio sitoo ilmakehästä noin tuhat kiloa hiilidioksidia kasvaakseen.  

”Vastuullisuus on yksi toimintamme kulmakivistä, ja haluamme edistää paikallisen ekosysteemin kestävyyttä. Kuusamon kaupunkistrategiassa linjataan sopusointuinen elo luonnon kanssa ja hyvinvoinnin rakentaminen luonnosta, joka halutaan huomioida kaikessa tekemisessä. Ruka Nordicin hiilipäästöjen kompensointi on osa käytännön toimenpiteitä, joilla näitä tavoitteita edistetään. Kuusamon kaupunki, Ruka Nordicin järjestäjätaho Kuusamon Eräveikot ja EVO edistävät yhdessä tapahtuman vastuullisuutta,” päättää Mankinen. 

Keskeytys kaukolämmön jakelussa äkillisen putkirikon vuoksi

Keskeytys kaukolämmön toimituksessa äkillisen putken rikkoutumisen vuoksi alueella:

  • Pikkusirkuntie
  • Palonkuja
  • Pajulinnuntie
  • Leppälinnuntie
  • Haapanantie
  • Tolpanniementie 1-33

Korjaustyöt on aloitettu. Lisätietoja: työnjohtaja Jukka Mursu p. 0400 389 048.

Osallistu asiakastyytyväisyyden tutkimukseen!

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan toiminnan laatutekijöitä kartoitetaan asiakastyytyväisyyden tutkimuksella. Toivomme, että vastaat lyhyeen kyselyyn ja autat meitä kehittämään toimintaamme.

Kyselyyn pääset vastaamaan täällä.

Vastaa kyselyyn 15.11.2023 mennessä, kyselyyn vastanneiden  ja yhteystiedon jättäneiden kesken arvotaan noin 300€ arvoinen Bluetooth-kaiutin!

EVOn asiakaslehti on ilmestynyt!

Lehdessä asiaa mm.:

  • Mitä kuuluu päivystäjän työpäivään?
  • Pellettilaitoksesta lisää lämpöä
  • EVO tutkii ja kehittää
  • EWebillä säästöä laskuihin
  • EVOn strategiapäivitys

Klikkaa kuvaa ja lue lehti: