Kaukolämmön hintaan vaikuttavat monet tekijät

Tämän vuoden tammikuu oli pitkästä aikaa talvisen kylmä. Keskilämpötila oli -14,7 astetta. Vuoden 2023 tammikuun keskilämpötila oli -6,2 astetta. Tammikuu ja kuluvan helmikuun alun varsin kylmä jakso on luonnollisesti asiakkaillamme tuntunut kohonneina lämmityskustannuksina, joihin osaltaan vaikuttivat 1.1.2024 voimaan tulleet uudet hinnat perus- ja energiamaksuun.

Kuusamo lämpenee pääsääntöisesti fossiilivapailla polttoaineilla

EVO käyttää polttoaineena Kirkonkylän kaukolämmön tuotannossa pääasiassa energiarangasta haketettua puuta, sahanpurua ja -kuorta. Tropiikin alueella sijaitseva pellettilämpölaitos käyttää polttoaineena puupellettiä. Turvetta käytetään tukipolttoaineena ja sen osuus vuonna 2023 oli noin 15 %. Rukan kaukolämmön polttoaineena on pääasiassa hake, sahanpuru ja kuori. Turvetta ei Rukalla käytetä. Kevyttä polttoöljyä käytetään sekä Kirkonkylällä että Rukalla ainoastaan silloin kuin puuhun ja turpeeseen perustuva tuotantokapasiteetti loppuu. Kirkonkylällä tämä yleensä toteutuu noin -25 astetta kylmemmällä säällä.

Kylmästä alkuvuodesta johtuen on Kirkonkylän lämpölaitosten kaukolämmön tuotannon polttoainejakauma ollut haketta 30 %, sahanpurua 30 % ja turvetta 30 %. Loput energiat tuotettiin pelletillä ja ostamalla energiaa Leppäkosken Lämmöltä sekä viimesijaisesti öljyllä.

Polttoaineiden hinnat eivät ole yksioikoisia

Kevyt polttoöljy on teollisessa kaukolämmön tuotannossa ylivertaisen kallista. Se on kustannuksiltaan puuperäisiin polttoaineisiin verrattuna noin kuusi ja puolikertainen. Tämä johtuu siitä, että EVO on päästökaupan piirissä, eli fossiilisia polttoaineita poltettaessa joudutaan myös maksamaan hiilidioksidipäästöistä. Pelkästään päästökauppa lisää kevyellä poltto öljyllä tuotetun kaukolämmön hintaa noin 15 %. Yksityistalouksien öljyn käyttö ei ole päästökaupan piirissä.

Myös turve on öljyn tavoin päästökaupan piirissä. Sinällään turve on tällä hetkellä edullisin polttoaine, mutta turveveron ja päästökaupan myötä on se hinnaltaan kaksinkertainen hakkeeseen, sahanpuruun ja kuoreen verrattuna. Pelletti ei kuulu päästökaupan piiriin, mutta tuotantokustannustensa johdosta myös se on hinnaltaan kaksinkertainen muihin puuperäisiin polttoaineisiin verrattuna.

Kattiloissa ei voi polttaa mitä tahansa

Hinnan lisäksi polttoainevalintoihin vaikuttavat lämmontuotantokattiloiden ominaisuudet. Polttoaineseossuhteet valikoidaan hyvin tarkoin, jotta kattilan lämpötilat saataisiin pidettyä optimaalisina ilman vaaraa ylikuumenemisesta. Kuluvana talvena haasteita on aiheuttanut sahanpurun saatavuus. Sahanpurulla on hienojakeisena polttoaineena viilentävä vaikutus kattilaan, jolloin haketta voidaan polttaa enemmän ilman kuumenemisongelmia. Turvetta poltettaessa tätä jäähtymistä ei tapahdu samalla tavoin, jolloin myös hakkeen määrää joudutaan vähentämään.