Skip to main content

Vikapäivystys
24/7

020 741 49 29

Asiakaspalvelu
ja laskutus
020 741 4900

Toimisto
Erauspojantie 3
93600 Kuusamo

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta (EVO) tarkistaa hinnoitteluaan 1.1.2024 alkaen

Hyvä asiakkaamme,

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta (EVO) tarkistaa hinnoitteluaan 1.1.2024 alkaen.

Energiantuotannon raaka-aineiden ja erityisesti polttoaineiden (metsäbiomassa) kustannukset ovat edelleen jatkaneet nousuaan. Keskeisimmän polttoaineen, sahanpurun hinta nousi 1.9.2023 alkaneelle lämmityskaudelle noin 40%. Pidättäydyimme kuitenkin hinnankorotuksista kesken vuoden 2023 toivoen, että ylikuumentunut tilanne olisi hetkellinen ja loppuvuoden 2023 aikana tilanne rauhoittuisi ja voitaisiin palata aiemmalle hintatasolle. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, jonka vuoksi joudumme tarkistamaan kaukolämmön hinnoittelua 1.1.2024 alkaen. Sahateollisuuden näkymät tulevan talven osalta ovat epävarmat, ja tämän takia joudumme korvaamaan pääpolttoaineena käytettyä sahanpurua turpeella ja hakkeella. Tämä lisää polttoainekustannuksia kaukolämmön tuotannossa.

Myös vesi- viemäri- ja kaukolämpöverkostojen saneeraus ja kunnossapito ovat verkostorakentamisen ohella iso osa EVOn palvelukokonaisuutta. Näihin liittyvät materiaali ja rakentamiskustannukset ovat nousseet merkittävästi. Viime vuosien investoinnit erityisesti jätevedenpuhdistamoiden osalta ovat myös tuoneet lisäkustannuksia jätevedenkäsittelyyn. Uusien laitosten poistokustannukset ovat suuret, mutta investoinneilla on turvattu laadukas puhdistusprosessi pitkälle tulevaisuuteen. EVOn tavoitteena on, että poistokustannusten vaikutus kuluttajahintoihin saadaan minimoitua.

Asiakaskirje ja hinnasto luettavissa kokonaisuudessaan täällä. Asiakaskirje ja uusi hinnasto on annettu postin kuljetettavaksi 24.11.2023.

EVO tutkii ja kehittää- LieRaKi-hanke edistää paikallista kiertotaloutta 

Jäteveden puhdistamon lietteen ravinteet kiertoon (LieRaKi) -hanke on selvittänyt jätevedenpuhdistamolietteiden ravinteiden saattamista takaisin kiertoon useiden erilaisten tutkimusten myötä vuosien 2022 ja 2023 aikana. Hankkeen toteuttaja, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta, on saanut hankkeelle rahoituksen yhdyskuntien ravinteiden kierrätyksen ja talteenoton hankkeiden avustushausta Ympäristöministeriöltä.  

Hankkeessa on tutkittu paikallisten lietteiden sekä erilliskerätyn biojätteen mikromuovimääriä, patogeenejä sekä biokaasupotentiaaleja. Tutkimuksen kohteena on ollut myös tuhkan hyödyntäminen muun muassa lietteen hygienisoinnissa. Tutkimuksien toteutuksessa on tehty yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa. Tutkimustulokset ovat lupaavia, sillä lainsäädännön asettamat raja-arvot mm. mikromuovien määrälle alittuvat kaikissa ravinnepitoisissa jakeissa.   

“LieRaki-tutkimuksessa selvitetään myös paikallisesti syntyvien lietteiden ja puutuhkan käyttöä sellaisenaan lannoitteessa, jolloin lietteessä oleva hiili, ravinteet ja hivenaineet saadaan täysimääräisesti metsään tinkimättä kuitenkaan lopputuotteen turvallisuudesta. Tutkimuksessa lietteiden ja lopputuotelannoitteen hygieenisyys varmistetaan ensisijaisesti pH:n nostolla ja tarvittaessa lietteiden lämpökäsittelyllä” Aalto yliopiston prosessiteollisuuden ja ympäristötekniikan professori Olli Dahl kommentoi. 

Hankkeen päätavoitteena on luoda kompostimullan tilalle kiertotalouden ja vihreän kasvun strategiaan paremmin soveltuva tuote. Tässä uudessa tuotteessa olisi lietteen ravinteet paremmin tallessa ja kompostimultaan verrattuna ravinteet olisivat paremmin kohdekasvien hyödynnettävissä lannoitekäytössä. EVO tulee hyödyntämään hankkeessa tuotettua tietoa prosessiensa parantamiseen, mutta tiedot tullaan julkistamaan soveltuvilta osin tieteellisissä ja teknillisissä julkaisuissa, jotta niitä voidaan hyödyntää kansallisesti myös muiden toimijoiden puolesta.   

”Lainsäädäntö puhdistamolietteiden osalta elää vielä murroksessa. EU tasolla päivitetään yhdyskuntajätevesidirektiivi (UWWTD), joka todennäköisesti tuo tullessaan vaatimuksia ravinteiden talteenotolle sekä mahdollisesti myös energian talteenotolle. Nyt teemme tutkimusta ja kartoitamme eri vaihtoehtoja jo etupainotteisesti” toteaa Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Mika Mankinen.  

Päästöt pienemmiksi 

Mikäli hankkeen tavoite toteutuu ja lietteestä saadaan tuotettua joko yhtä tai useampaa ravinne- ja lannoitetuotetta, on siitä monialaisesti hyötyjä myös paikallisesti. Ravinteiden osalta paikallinen omavaraisuusaste kasvaa ja lietteiden kuljettamisesta aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä päästään eroon. Tuontilannoitteiden ja -ravinteiden hinnat ovat nousseet viime vuosien aikana roimasti ja maa- ja metsätaloudella on varmasti tilausta laadukkaalle, paikalliselle ja edullisemmalle vaihtoehdolle.  

Professori Olli Dahl kommentoi kierrätyslannoitteiden mahdollisuuksia tulevaisuudessa: ”Kun lainsäädäntö selkiää, niin kierrätyslannoitteille on olemassa kohteet jo paikallisissa metsissä ja niiden kasvun lisäämisessä. Hiilijalanjälki kierrätyslannoitteissa on yleisesti 80–90 % pienempi, kuin vastaavissa neitseellisissä lannoitteissa, joten myös ilmastohyödytkin ovat kiistattomat.” 

LieRaKi-hankkeen tuoreimmassa valmistuneessa tutkimuksessa tarkasteltiin eri lähteistä kerätyn jätevesilietteen sekä siihen sekoitetun erilliskerätyn biojätteen soveltuvuutta kierrätyslannoitteen raaka-aineeksi. Tutkimuksessa keskityttiin kartoittamaan, kuinka tuhka soveltuu raaka-aineen kemialliseen hygienisointiin. Tutkimuksen tärkein havainto olikin, että 50 % tuhkaa jätevesilietesekoitteen tuorepainosta (pH 10,7) rajoittaa useimpien taudinaiheuttajien kasvua. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan verkkosivuillamme. 

Ohjelmapäällikkö Riikka Malila Ympäristöministeriöstä kommentoi: ”EU:n ja kansalliseen lannoitelainsäädäntöön tehdyt muutokset tukevat kierrätyslannoitteiden käyttöä etenkin maataloudessa ja viherrakentamisessa. EU:n lannoitevalmisteasetus rajaa jätevesiperäisten lannoitevalmisteiden käytön EU-lannoitteena tiettyihin pitkälle jalostettuihin tuotteisiin, mutta kansallisesti uusi lannoitevalmisteasetuksen ehdotus on mahdollistamassa niiden käyttöä osin jopa aiempaa laajemmin. Esimerkiksi jätevesilietteen polton tuhkan metsäkäyttö ja pyrolyysikäsittelyllä tuotetun hiilen lannoitevalmistekäyttö voisivat olla jatkossa mahdollisia.     

Jätevesiperäisten lannoitevalmisteiden kohdalla suuntaus on ollut tuottaa yhä laadukkaampia, korkeamman jalostusasteen tuotteita, mutta ajurina on ollut enemmän imago- kuin lainsäädännölliset syyt. Jätevesistä ja -lietteistä tuotettujen kierrätysravinteiden ja -lannoitevalmisteiden kohdalla nykyistä lainsäädäntöä tiukemmat laatukriteerit voisivat paremmin tukea niiden käytön hyväksymistä ja turvallista hyödyntämistä. Yksi keino voisi olla esimerkiksi jätelainsäädännön nojalla annettavat ei enää jätettä –asetukset (EEJ). Orgaanisten kierrätyslannoitevalmisteiden metsälannoituskäyttö on edelleen varsin rajallista ja tämän hetken tiedon mukaan uuden lannoitevalmisteasetuksen luonnoksen perusteella metsässä käytettävä lannoitevalmiste ei jatkossakaan saa sisältää jätteiksi luokiteltavia ainesosia, lukuun ottamatta tuhkia ja kuonia.

On tärkeää löytää kestäviä ja samalla kustannus- ja resurssitehokkaita sekä alueelliset olosuhteet huomioivia ratkaisuja jätevesilietteiden ja niiden sisältämien ravinteiden hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Tätä on tehty mm. Kuusamon EVO:n Lieraki-hankkeessa, jossa mietitään alueellisia ratkaisuja jätevesilietteen ravinteiden hyödyntämiseen yhdessä energiantuotannossa syntyvän puuperäisen tuhkan kanssa.”

Tutustu LieRaKi-hankkeen raporttiin kokonaisuudessaan täällä.

Kuusamon EVO ja kaupunki yhdessä kohti vastuullisempia kisoja 

Ruka Nordicin ympäristövaikutuksia kompensoidaan tänä vuonna uudella tavalla – kaupunki hankkii Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalta luonnonmukaista tuhkaraetta metsiensä lannoittamiseen. Kuusamon kaupungin turveperäisiä metsiä lannoitetaan tuhkarakeella yhteensä 50 hehtaaria.  

Kuusamon EVOn toimitusjohtaja Mika Mankinen kertoo, että tuhkarakeen käyttäminen Kuusamon metsissä on paikallista kiertotaloutta parhaimmillaan: ”EVO tuottaa kaukolämpöä pääsääntöisesti paikallisilla biopolttoaineilla, kuten sahojen sivuvirroista syntyvällä purulla sekä paikallisella energiapuuhakkeella. Kaukolämmöntuotannossa syntyvä tuhka rakeistetaan ja siitä saadaan korkealaatuinen tuote metsän lannoitukseen.” Lannoittamalla metsää tuhkarakeella saadaan myös hyöty kiertoon – ilman rakeistusta ravinteet menisivät hukkaan.  

Metsän lannoittaminen tuhkarakeella voi lisätä puuston kasvua Koillismaalla keskimäärin kolmesta neljään kiintokuutiometriä hehtaarilla vuosittain, sopivilla kasvupaikoilla. Ravinteista riippuen lannoituksen vaikutus kestää noin 30–40 vuoden ajan ja yksi kiintokuutio sitoo ilmakehästä noin tuhat kiloa hiilidioksidia kasvaakseen.  

”Vastuullisuus on yksi toimintamme kulmakivistä, ja haluamme edistää paikallisen ekosysteemin kestävyyttä. Kuusamon kaupunkistrategiassa linjataan sopusointuinen elo luonnon kanssa ja hyvinvoinnin rakentaminen luonnosta, joka halutaan huomioida kaikessa tekemisessä. Ruka Nordicin hiilipäästöjen kompensointi on osa käytännön toimenpiteitä, joilla näitä tavoitteita edistetään. Kuusamon kaupunki, Ruka Nordicin järjestäjätaho Kuusamon Eräveikot ja EVO edistävät yhdessä tapahtuman vastuullisuutta,” päättää Mankinen. 

Keskeytys kaukolämmön jakelussa äkillisen putkirikon vuoksi

Keskeytys kaukolämmön toimituksessa äkillisen putken rikkoutumisen vuoksi alueella:

  • Pikkusirkuntie
  • Palonkuja
  • Pajulinnuntie
  • Leppälinnuntie
  • Haapanantie
  • Tolpanniementie 1-33

Korjaustyöt on aloitettu. Lisätietoja: työnjohtaja Jukka Mursu p. 0400 389 048.

Osallistu asiakastyytyväisyyden tutkimukseen!

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan toiminnan laatutekijöitä kartoitetaan asiakastyytyväisyyden tutkimuksella. Toivomme, että vastaat lyhyeen kyselyyn ja autat meitä kehittämään toimintaamme.

Kyselyyn pääset vastaamaan täällä.

Vastaa kyselyyn 15.11.2023 mennessä, kyselyyn vastanneiden  ja yhteystiedon jättäneiden kesken arvotaan noin 300€ arvoinen Bluetooth-kaiutin!

EVOn asiakaslehti on ilmestynyt!

Lehdessä asiaa mm.:

  • Mitä kuuluu päivystäjän työpäivään?
  • Pellettilaitoksesta lisää lämpöä
  • EVO tutkii ja kehittää
  • EWebillä säästöä laskuihin
  • EVOn strategiapäivitys

Klikkaa kuvaa ja lue lehti:

Tavoitteena tehdä lietteestä laatutuote

Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja monenlaisiin haasteisiin kuten omavaraisuuden parantamiseen, kierrätysasteen nostoon sekä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Kiertotalouden periaatteen mukaisesti materiaali kiertää eikä niin sanottuja neitseellisiä raaka-aineita tarvita enää niin paljoa luonnosta. Esimerkiksi muovien ja muiden hyödyntämiskelpoisten jätteiden kierrätys takaisin materiaaleiksi on jo tuttua puuhaa, mutta kiertotalous koskettaa myös maa- ja metsätaloutta ja varsinkin niissä tarvittavia ravinteita.  

Kansallisen ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman tavoitteena on edistää muun muassa lannan ja puhdistamolietteen prosessointia siten, että niistä saadaan maataloudelle välttämiä ravinteita talteen ja jatkojalostetuksi esimerkiksi orgaanisiksi lannoitevalmisteiksi. Tämän lisäksi kiertotaloutta ja ravinteiden kierrätystä pyritään edistämään monin eri tavoin Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. 

Jäteveden puhdistamon lietteen ravinteet kiertoon (LieRaKi) -hanke on selvittänyt jätevedenpuhdistamolietteiden ravinteiden saattamista takaisin kiertoon useiden erilaisten tutkimusten myötä vuosien 2022 ja 2023 aikana. Hankkeen toteuttaja, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta, on saanut hankkeelle rahoituksen yhdyskuntien ravinteiden kierrätyksen ja talteenoton hankkeiden avustushausta Ympäristöministeriöltä.  

Hankkeessa on tutkittu paikallisten lietteiden sekä erilliskerätyn biojätteen mikromuovimääriä, patogeenejä sekä biokaasupotentiaaleja. Tutkimuksen kohteena on ollut myös tuhkan hyödyntäminen muun muassa lietteen hygienisoinnissa. Tutkimuksien toteutuksessa on tehty yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa. Tutkimustulokset ovat lupaavia, sillä lainsäädännön asettamat raja-arvot mm. mikromuovien määrälle alittuvat kaikissa ravinnepitoisissa jakeissa.  

Hankkeen päätavoitteena on luoda kompostimullan tilalle kiertotalouden ja vihreän kasvun strategiaan paremmin soveltuva tuote. Tässä uudessa tuotteessa olisi lietteen ravinteet paremmin tallessa ja kompostimultaan verrattuna ravinteet olisivat paremmin kohdekasvien hyödynnettävissä lannoitekäytössä. EVO tulee hyödyntämään hankkeessa tuotettua tietoa prosessiensa parantamiseen, mutta tiedot tullaan julkistamaan soveltuvilta osin tieteellisissä ja teknillisissä julkaisuissa, jotta niitä voidaan hyödyntää kansallisesti myös muiden toimijoiden puolesta.  

”Lainsäädäntö puhdistamolietteiden osalta elää vielä murroksessa. EU tasolla päivitetään yhdyskuntajätevesidirektiivi (UWWTD), joka todennäköisesti tuo tullessaan vaatimuksia ravinteiden talteenotolle sekä mahdollisesti myös energian talteenotolle. Nyt teemme tutkimusta ja kartoitamme eri vaihtoehtoja jo etupainotteisesti” toteaa Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Mika Mankinen. 

Mikäli hankkeen tavoite toteutuu ja lietteestä saadaan tuotettua joko yhtä tai useampaa ravinne- ja lannoitetuotetta, on siitä monialaisesti hyötyjä myös paikallisesti. Ravinteiden osalta paikallinen omavaraisuusaste kasvaa ja lietteiden kuljettamisesta aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä päästään eroon. Tuontilannoitteiden ja -ravinteiden hinnat ovat nousseet viime vuosien aikana roimasti ja maa- ja metsätaloudella on varmasti tilausta laadukkaalle, paikalliselle ja edullisemmalle vaihtoehdolle.  

Energiatekniikka tutuksi kesätöissä  

Ketkä? 

  • Emma Orava, Milla Suortti ja Tuukka Moilanen 
  • Opiskelevat kaikki Oulun ammattikorkeakoulussa energiatekniikkaa eri vuosikursseilla 
  • Kesätöissä Kuusamon EVOlla lämmöntuotannossa 

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta työllistää tänä kesänä lämmöntuotannon puolella kolme kesätyöntekijää. Oulun ammattikorkeakoulun energiatekniikan opiskelijat Emma Orava, Milla Suortti ja Tuukka Moilanen ovat työskennelleet toukokuun alusta alkaen erilaisissa kunnossapidon ja lämpöhuollon tehtävissä. Emma päätyi työhön muutaman sattumuksen kautta, ja Millaa puolestaan Kuusamossa houkutteli kaunis luonto. Kolme vuotta energiatekniikkaa opiskellut Tuukka on kotoisin Kuusamosta, joten valinta tulla tänne kesätöihin oli helppo. 

Milla, Emma ja Tuukka huoltavat savukaasuanalysaattoria.

Kaikille kolmelle työpaikka on ensimmäinen laatuaan energia-alalla ja odotuksena oli, että he pääsisivät monipuolisesti näkemään ja tekemään käytännössä sitä, mitä kirjoista on opiskeltu. Töitä kolmikko onkin päässyt tekemään laidasta laitaan. Erityisesti mieleen on painunut “vaihtoviikko” toiselle voimalaitokselle, missä he pääsivät osallistumaan turbiinirevisioon. “Oli hienoa, että tutustumismatka järjestyi EVOn puolelta näinkin nopealla aikataululla. Turbiinirevisio ei kuulu jokavuotisiin huoltotoimiin, niin oli opettavaista päästä se näkemään”, kertoo Emma.  

Kaikki kolme uskovat, että voimalaitoksella tehdyistä työtehtävistä on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Emma kertoo saaneensa hyvän käsityksen siitä, mitä työ voisi tulevaisuudessa olla, kun on laajasti saanut tehdä ja päässyt näkemään käytännön työtä. Kaikki kolme ovat muun muassa päässeet vuorollaan ajamaan lämpölaitosta. Milla jatkaa, että he ovat saaneet olla myös urakoitsijoiden mukana katselemassa, kyselemässä ja oppimassa, ja tätä kautta nähneet vielä laajemmin, minkälaista työtä energiahuollon parissa tehdään.  

“Miksi tämä ei käynnisty?”, ihmettelevät Emma ja Tuukka.

Työyhteisössä kesätyöntekijät on otettu hyvin vastaan: ”Ymmärrystä on löytynyt tällaisille nolla työkokemuksella voimalaitostyössä oleville, ei oleteta, että kaikki osataan valmiiksi, mutta sopivissa määrin vaaditaan”, sanoo Tuukka. “Ei ole kertaakaan ärsyttänyt mennä töihin, se kertoo paljon”, naurahtavat kaikki kolme. Hommia tehdään useasti porukassa jo työturvallisuuden takia, ja kaikki kolme antavat kiitosta kattavasta perehdytyksestä ja turvavarusteista huolehtimisesta. Kiitosta saa myös työilmapiiri, kaikki ovat olleet todella mukavia ja työkavereilta uskaltaa kysyä neuvoa. Milla kertoo, että oli jopa yllättävää, kuinka mukavia kaikki ovat, se kun alkuun vähän jännitti.  

Tulevaisuuden suunnitelmat kaikilla kolmella ovat vielä auki, ja Milla kertoo, että hän voisi harkita Kuusamoa työpaikkana. Tuukka lisää, että nyt rakenteilla olevalta Mäntyselän uudelta teollisuusalueelta voisi varmasti löytyä töitä myös energiatekniikan insinööreille. 

Voimalaitospäällikkö Lauri käy Emman kanssa läpi työvaiheita.  

Kuusamon EVO työllistää kesätyöntekijöitä sekä tarjoaa harjoittelumahdollisuuksia eri alojen opiskelijoille. “Kesätyöntekijät ovat arvokas lisä kesäajan miehitykseen, kun lomat pyörivät vakihenkilöstön osalta. On myös hienoa, että voimme tarjota tulevaisuuden energia-alan osaajille omaa alaansa vastaavaa työkokemusta”, päättää voimalaitospäällikkö Lauri Kilpijärvi. 

Tietopaketti: asiakkaan vastuut ja velvollisuudet

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon liitetyn kiinteistön omistaja/haltija vastaa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistosta liittämiskohtaan saakka. Kaukolämpöön liitetyn kiinteistön omistaja/haltija vastaa kaukolämpölaitteistosta lämmönjakajalta eteenpäin.

Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiden rakennus ja kunnosapito
Asiakkaan on suunniteltava, rakennettava ja kunnossapidettävä omat vesi- ja viemärilaitteistonsa siten, ettei niistä aiheudu haittaa kiinteistölle, laitokselle tai kolmannelle osapuolelle. Haittana pidetään esimerkiksi vuotavia viemäreitä. Kunnossapidon laiminlyönti voi johtaa veden toimituksen keskeytykseen. Osuuskunta voi myös laskuttaa asiakasta mahdollisen vuodon aikana hukkaan valuneesta vedestä. Muista siis säännöllisesti tarkastaa vesi- ja viemärilaitteistot, näin voit ehkäistä kalliit ongelmat jo etukäteen.

Vedenmittaus
Kuusamon EVO asentaa liittyjän kiinteistöön vesimittarin vedenkulutuksen toteamiseksi. Asiakas on velvollinen korvauksetta varaamaan vesimittarille viranomaisohjeiden mukaan rakennetun, laitoksen hyväksymän, lämpimän ja lattiakaivolla varustetun tilan. Asiakas on myös velvollinen huolehtimaan siitä, että tilassa voi esteettä suorittaa mittarin lukemiseen, asentamiseen, huoltoon, vaihtamiseen yms. liittyvät toimenpiteet. Vesimittarin omistaa vesilaitos, mutta liitososat, venttiilit ja telineet kiinteistön omistaja.

Vesijohdon liitoskohdan läheisyydessä sijaitsee ns. tonttijohdon sulkuventtiili, joka on myös kiinteistön vastuulla. Mikäli sulkuventtiiliä pitää sulkea tai avata, muista olla yhteydessä ensin asiakaspalveluumme. 

Lisätietoja asiakkaan velvollisuuksista löytyy yleisistä toimitusehdoista.

Muistilista:

  • Tarkkaile vesimittarin lukemaa säännöllisesti, jotta havaitset piilovuodot ajoissa. Voit käyttää apunasi EWEB-kulutusseurantaa.
  • Varmista, ettei vesimittari pääse jäätymään.
  • Huolehdi, että tonttiventtiili on näkyvillä.
  • Varmista, että padotuskorkeuden alapuoliset kellaritilat on suojattu asianmukaisesti.
  • Huolla perusvesikaivon ja kellaritilojen padotusventtiilit sekä kiinteistökohtaiset jätevesipumppaamot säännöllisesti. Padotuskorkeuden voi tarkistaa liittymissopimuksesta tai asiakaspalvelustamme.
  • Tarkista kiineistön kaivot ja varmista, että salaojat eivät ole tukkeutuneet ja ettei jätevesiviemäriin päädy sadevesiä.
  • Vaihda vuotavat hanat ja wc-pöntöt uusiin.
  • Tarkista vettä käyttävien laitteiden vesi- ja viemäriliitokset sekä muista sulkea astian- tai pyykinpesukoneiden hanat käytön jälkeen.
  • Muista viemärietiketti, älä laita pönttöön tai lavuaariin mitään ylimääräistä.
  • Puhdista lattiakaivojen ja pesualtaiden hajulukot säännöllisesti.

Kiinteistön kaukolämpölaitteiston kunnossapito

Tarkista säännöllisesti kaukolämpölaitteiston säätöventtiilit. Venttiilit voivat jumittua vähäisen käytön vuoksi esimerkiksi talven jäljiltä. Voit itse kokeilla, tuntuuko käteen lämpöeroa venttiilin molemmin puolin.