Jäteveden puhdistamon lietteen ravinteet kiertoon (LieRaKi) -hanke on selvittänyt jätevedenpuhdistamolietteiden ravinteiden saattamista takaisin kiertoon useiden erilaisten tutkimusten myötä vuosien 2022 ja 2023 aikana. Hankkeen toteuttaja, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta, on saanut hankkeelle rahoituksen yhdyskuntien ravinteiden kierrätyksen ja talteenoton hankkeiden avustushausta Ympäristöministeriöltä.
Hankkeessa on tutkittu paikallisten lietteiden sekä erilliskerätyn biojätteen mikromuovimääriä, patogeenejä sekä biokaasupotentiaaleja. Tutkimuksen kohteena on ollut myös tuhkan hyödyntäminen muun muassa lietteen hygienisoinnissa. Tutkimuksien toteutuksessa on tehty yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa. Tutkimustulokset ovat lupaavia, sillä lainsäädännön asettamat raja-arvot mm. mikromuovien määrälle alittuvat kaikissa ravinnepitoisissa jakeissa.
“LieRaki-tutkimuksessa selvitetään myös paikallisesti syntyvien lietteiden ja puutuhkan käyttöä sellaisenaan lannoitteessa, jolloin lietteessä oleva hiili, ravinteet ja hivenaineet saadaan täysimääräisesti metsään tinkimättä kuitenkaan lopputuotteen turvallisuudesta. Tutkimuksessa lietteiden ja lopputuotelannoitteen hygieenisyys varmistetaan ensisijaisesti pH:n nostolla ja tarvittaessa lietteiden lämpökäsittelyllä” Aalto yliopiston prosessiteollisuuden ja ympäristötekniikan professori Olli Dahl kommentoi.
Hankkeen päätavoitteena on luoda kompostimullan tilalle kiertotalouden ja vihreän kasvun strategiaan paremmin soveltuva tuote. Tässä uudessa tuotteessa olisi lietteen ravinteet paremmin tallessa ja kompostimultaan verrattuna ravinteet olisivat paremmin kohdekasvien hyödynnettävissä lannoitekäytössä. EVO tulee hyödyntämään hankkeessa tuotettua tietoa prosessiensa parantamiseen, mutta tiedot tullaan julkistamaan soveltuvilta osin tieteellisissä ja teknillisissä julkaisuissa, jotta niitä voidaan hyödyntää kansallisesti myös muiden toimijoiden puolesta.
”Lainsäädäntö puhdistamolietteiden osalta elää vielä murroksessa. EU tasolla päivitetään yhdyskuntajätevesidirektiivi (UWWTD), joka todennäköisesti tuo tullessaan vaatimuksia ravinteiden talteenotolle sekä mahdollisesti myös energian talteenotolle. Nyt teemme tutkimusta ja kartoitamme eri vaihtoehtoja jo etupainotteisesti” toteaa Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Mika Mankinen.
Päästöt pienemmiksi
Mikäli hankkeen tavoite toteutuu ja lietteestä saadaan tuotettua joko yhtä tai useampaa ravinne- ja lannoitetuotetta, on siitä monialaisesti hyötyjä myös paikallisesti. Ravinteiden osalta paikallinen omavaraisuusaste kasvaa ja lietteiden kuljettamisesta aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä päästään eroon. Tuontilannoitteiden ja -ravinteiden hinnat ovat nousseet viime vuosien aikana roimasti ja maa- ja metsätaloudella on varmasti tilausta laadukkaalle, paikalliselle ja edullisemmalle vaihtoehdolle.
Professori Olli Dahl kommentoi kierrätyslannoitteiden mahdollisuuksia tulevaisuudessa: ”Kun lainsäädäntö selkiää, niin kierrätyslannoitteille on olemassa kohteet jo paikallisissa metsissä ja niiden kasvun lisäämisessä. Hiilijalanjälki kierrätyslannoitteissa on yleisesti 80–90 % pienempi, kuin vastaavissa neitseellisissä lannoitteissa, joten myös ilmastohyödytkin ovat kiistattomat.”
LieRaKi-hankkeen tuoreimmassa valmistuneessa tutkimuksessa tarkasteltiin eri lähteistä kerätyn jätevesilietteen sekä siihen sekoitetun erilliskerätyn biojätteen soveltuvuutta kierrätyslannoitteen raaka-aineeksi. Tutkimuksessa keskityttiin kartoittamaan, kuinka tuhka soveltuu raaka-aineen kemialliseen hygienisointiin. Tutkimuksen tärkein havainto olikin, että 50 % tuhkaa jätevesilietesekoitteen tuorepainosta (pH 10,7) rajoittaa useimpien taudinaiheuttajien kasvua. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan verkkosivuillamme.
Ohjelmapäällikkö Riikka Malila Ympäristöministeriöstä kommentoi: ”EU:n ja kansalliseen lannoitelainsäädäntöön tehdyt muutokset tukevat kierrätyslannoitteiden käyttöä etenkin maataloudessa ja viherrakentamisessa. EU:n lannoitevalmisteasetus rajaa jätevesiperäisten lannoitevalmisteiden käytön EU-lannoitteena tiettyihin pitkälle jalostettuihin tuotteisiin, mutta kansallisesti uusi lannoitevalmisteasetuksen ehdotus on mahdollistamassa niiden käyttöä osin jopa aiempaa laajemmin. Esimerkiksi jätevesilietteen polton tuhkan metsäkäyttö ja pyrolyysikäsittelyllä tuotetun hiilen lannoitevalmistekäyttö voisivat olla jatkossa mahdollisia.
Jätevesiperäisten lannoitevalmisteiden kohdalla suuntaus on ollut tuottaa yhä laadukkaampia, korkeamman jalostusasteen tuotteita, mutta ajurina on ollut enemmän imago- kuin lainsäädännölliset syyt. Jätevesistä ja -lietteistä tuotettujen kierrätysravinteiden ja -lannoitevalmisteiden kohdalla nykyistä lainsäädäntöä tiukemmat laatukriteerit voisivat paremmin tukea niiden käytön hyväksymistä ja turvallista hyödyntämistä. Yksi keino voisi olla esimerkiksi jätelainsäädännön nojalla annettavat ei enää jätettä –asetukset (EEJ). Orgaanisten kierrätyslannoitevalmisteiden metsälannoituskäyttö on edelleen varsin rajallista ja tämän hetken tiedon mukaan uuden lannoitevalmisteasetuksen luonnoksen perusteella metsässä käytettävä lannoitevalmiste ei jatkossakaan saa sisältää jätteiksi luokiteltavia ainesosia, lukuun ottamatta tuhkia ja kuonia.
On tärkeää löytää kestäviä ja samalla kustannus- ja resurssitehokkaita sekä alueelliset olosuhteet huomioivia ratkaisuja jätevesilietteiden ja niiden sisältämien ravinteiden hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Tätä on tehty mm. Kuusamon EVO:n Lieraki-hankkeessa, jossa mietitään alueellisia ratkaisuja jätevesilietteen ravinteiden hyödyntämiseen yhdessä energiantuotannossa syntyvän puuperäisen tuhkan kanssa.”
Tutustu LieRaKi-hankkeen raporttiin kokonaisuudessaan täällä.